LM-Mummin maailma

Intian matkan jälkeen tilasin toista sataa valokuvaa ja sitten alkoi kova valinta. Olen keväästä 2004 saakka harrastanut skräppäämistä. Enää en liimaa valokuvia albumiin ja laita muita matkaan liittyviä papereita eri kansioon. Nyt yhdistän kaiken. Tarvitaan melkoinen määrä papereita, koristeita, paperileikkuri, liimanauhaa, koristenauhaa, nappeja ja vaikka mitä.  Kansioita on vuosien mittaan kertynyt aika monta. Onneksi Enska suhtautuu myötämielellä harrastukseeni. Tavarat saavat olla päiväkaupalla levällään olohuoneen pöydällä.  Näin iloinen Elisa tuli Köpiksen koneesta  On ilo viettää pääsiäistä, kun Elisa on meillä kyläilemässä. Tänään olimme Elisan ja Kertun kanssa aamupäivällä Mäkelänrinteen uimahallissa. Sain vesijuosta rauhassa, kun tytöt temmelsivät  lasten altaassa. Elisa jaksoi hyvin. Karla ja Kaisukin piipahtivat.  Huomenna Elisa pitää Karlalle ja hänen kolmelle ystävälleen askartelukurssin. Se on jatkoa jouluiselle kurssille. Viime päivinä

Enska oli aikoinaan liikkeenjohdon kurssilla. Hän tuli kotiin ja kertoi että aprikoosissa on runsaasti kuitua. Niitä pitää ensin liottaa vaikkaa pellavansiemien kanssa ja sitten nauttia joka aamu. Minä otin ohjeesta vaarin ja söin sotkua vuosikaudet, kun minä lopetin Enska aloitti. Ryhdyin kutsumaan hänen kurssejaan aprikoosikurssiksi. Minusta oli hienoa että kalliista kurssista jäi käteen jotain konkreettista. Olemme olleet kahteen otteeseen Pajulahdella Minä liikun ikäihmisille tarkoitetulla kurssilla. Onneksi opin siellä jotain. Nyt meillä tehdään smoothieta: rasvatona ja erittäin proteiinipitoista rahkaa, chashew-pähkinää, banaania, päärynää, klementiini, kiwiä ja muita hedelmiä ja proteiinijauhetta. Tehosekoitinkäsittelyn jälkeen lisäämme jotain mehua. Säilyy hyvin jääkaapissa. Ja on hyvää. Sain Maaritilta tuliaisiksi jouluna leivontakulhoja. Ihana yllätys kun löysin saman sarjan kannellisen kulhon Itäkeskuksen Stockalta. Nyt minulla on täydellinen sarja ja ennen kaikkea

Perjantaina alkoi viikonlopun ohjelma kun seurasimme miten Kom-teatterissa Kolme sisarta selviytyy elämässään. Kovin hyvin heillä ei mennyt. Komin esitys oli monelta osin henkeä salpaava. Esityksen äänimaailma koetteli välillä kestokyvyn sietorajoja, mutta raju ja koskettava esitys lumosi voimallaan ja vimmallaan. Olin katsomassa esitystä yhden sisareni ja kahdeksan eläkkeensaaja-lukupiiri-ystäväni kanssa. Kotiin palasimme Kivistön bussilla - harvoin olen tullut teatterista kotiin niin hienolla kyydillä. Siis ovalta ovelle. Tämä ainoa sisareni oli meillä viikonlopun. Se jo teki viikonlopusta erityisen mukavan. Lisänsä toi sekin että Kerttu, ensi viikon lopulla 5 vuotta, heräsi nimipäivänsä aamuna sänkyni vierestä patjalta - kuten sanonta kuuluu. Kerttu oli meillä yökylässä, kun isosisko oli partioretkellä. Vielä en tiedä miten yö sujui aikamoisessa pakkasessa. Pitäjänmäen Eläkkeensaajien myyjäiset onnistuivat hienosti. Tuntui aika merkilliseltä kun olin kävijöiden enkä tekijöiden p

Kirjoitan ensimmistä kertaa IPhonesta. Maailmassa kaikki on mahdollista. Välillä ahdistaa kun pitäisi osata vaikka mitä. Välillä jaksan olla ylpeä että osaan senkin mitä osaan. Toisaalta paljon olen ehtinyt oppia 69 vuodessa. Intian matkan rasitus ja vatsavaivat ovat takana. Eilen Matias siivosi tietokoneeni. Nyt se toimii hyvin.

Lähdimme Intiaan katsomaan Agraan TajMahalia. Sen lisäksi näimme hienoja hautamuistomerkkejä ja ihastuttavia temppeleitä. Maailman suurimmassa hindutemppelissä Askhardhamissa ei saanut kuvia. Kuvia löytää temppelin nettisivuilta ja sitten aikanaan minun scrapbooksistani - sain aineistoa. Nähtvyysretkemme alkoi Raj Gahatilta eli Mahadma Gandhin muistomerkiltä. Jama Masdji moskeija on muslimimoskeija, jossa turistit saavat vierailla kun ei ole rukoushetki. Me jouduimme menemään uudelleen, koska moskeijassa rukoiltiin kun menimme ensimmäisen kerran paikalle. Kiipesimme moskeijan minareetti torniinkin.                                                         Moskeija-asut olivat näin tyylikkäät ja sopivat meille tosi hyvin.                                          TAJMAHAL   NE MUUT NÄHTÄVYYDET                                                                                Qutab minar                                       

Maarit on moneen kertaan kertonut että Intiassa on meluista ja likaista. Ajattelin että kyllähän maailmaan ääntä mahtuu ja likakin on suhteellinen käsite. Sitten Indiska kaupan myyjä kertoi ettei Intiassa voi kaupungissa kävellä sandaaleissa kun on niin likaista. Moni varoitteli vatsataudista. Välillä jopa mietin kannattaako lähteä neljäksi kokonaiseksi päiväksi moiseen paikkaan. Joka kerta kun auto ohittaa edellä ajavan auton, mopon, aasin, hevosen, puhvelin, lehmän, kamelin tai pyöräilijän, hän tuuttaa torvella. Ilmatila on täynnä tuuttauksia. Olipa sitten päivä tai yö. Ensimmäisenä yönä en muuta kuunnellutkaan. Nämä naiset olivat tyylikkäämmästä päästä. En aikaisemmin ole kiinnittänyt huomiota intialaisten naisten pukeutumistapaan, jossa heillä on rintojen alle päättyvä t-paita ja vyötäröltä alkavat leveät housut. Paljaaksi jäävää paikkaa peitetään huivilla, mutta vyötärökahvat olivat monilla hyvin esille. Ruoka oli tosimausteista, mutta syötävää. Söimme opp